Fyssari tsekkasi kuinka kävelen. Kuulemma vinossa ja nojaan liikaa keppiin. Pahus. Käski harjoittelemaan kävelyä peilin edessä, että ryhti olisi suora ja varaisin jalalle vaan lisää painoa, enkä luottaisi keppiin enää niin paljoa. Fyssari kuitenkin sanoi, että kerta olen vasta eilen ortoosista luopunut niin ei se jalka heti täydessä terässä voi ollakaan. Sanoin, että ajattelin käyttää ortoosia enää lähinnä, jos lähden pidemmälle kävelyreissulle. Ja siihen hän sanoi: "Älä laita. Etsitään sulle kevyempi tuki siihen." Ja näin pääsin kertaheitolla koko ortoosista eroon ja nyt mulla on tosiaan tuo kevyempi versio. Ei oo enää niin mekaaninen kapistus, että se robottiolo, joka ortoosista tuli lähti pois. Tämä nykyinen tukikin laitetaan vaan sillon, jos lähden pidemmälle reissulle. Esimerkiksi ulkoilemaan, kauppaan. Semmoisissa tilanteissa, joissa tiedän jalan rasittuvan enemmän. Fyssari sanoi myös, että tuo "robottiortoosi" surkastuttaa lihaksia vaan päivä päivä päivältä enemmän ja se pitäisi heittää nurkkaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun jalalle pystyy varaamaan enemmän. Tässä tein ehkä virheen, kun pidin sitä näinkin pitkään. Noo menihän se näinkin. Keppiä kannattaa kuitenkin vielä käyttää jokatapauksessa. Vaikka pikkuhiljaa siitäkin kuitenkin täytyy luopua.
Analysoitiin myös polven liikerata ja polvi taipuu 95-100 astetta. Tästä innostuneena fyssari vei minut kokeilemaan kuntopyörää ja sehän onnistui ihan hyvin. Ainut vaan että polvessa on edelleen pientä turvotusta ja kudostulehdusta, joka kiristelee polvea. Tämä kuntopyöräily on nyt kuitenkin kaiken A ja O kuntoutumisen suhteen. Tuo pyöräily parantaa taipuvuutta ajan kanssa ja se tavoite olisi edelleen se 120 astetta. Onneksi me hankittiin mun miehen kanssa kuntopyörä meille kesällä! Suosittelen kyllä kaikille polveaan kuntouttaville. Tai no kannattaa kuunnella fyssarin ohjeita tässäkin. :) Alussa ei saa innostua liikaa. Ihan pari minuuttia polkemista 2-3 kertaa päivässä. Minkäänlaista kipua ei saa polkemisesta tulla. Ja jos polvi turpoaa niin kylmää taas siihen vaan. Ei kuulosta pahalta, mutta alussa se on valitettavasti tosi vaikeaa.
Reisilihastakin jumpattiin ja kyllä se pikkuhiljaa alkaa taas löytymään sieltä. Ihmeen paljon tuo jalka siellä fyssarilla nousi, himassa taas ei laisinkaan. Mutta ilmeisesti toivoa on senkin suhteen :D Ja hyviä vinkkejä sain jumppaamiseen. Jumppaa vaan on tehtävä päivittäin ei siinä muu auta.
Uimaankin pääsen kohta. Fyssari tarkisti haavan/arven ja se ei ole vielä uintikunnossa. Puolikas haavasta ei ole vielä arpeutunut kunnolla ja siinä on silloin pöpöriski. Mutta kyllä sekin nopeasti pitäisi mennä umpeen. Sanoi vinkkinä, että parantuneeseen arpeutuneeseen alueeseen kannattaa laittaa bepanthenia, jotta saadaan arven mikroverenkierto paremmaksi ja turvotuskin sen kautta varmasti vähenee.
Fyssarikin oli sitä mieltä, että ei mulla vielä ole töihin asiaa ennen ensi vuotta. Ei ainakaan ennen kuin polvi taipuu 120 astetta ja reisilihas on taas toiminnassa. Mutta kuulemma ihmeitä tapahtuu ihan parissa viikossakin ja polvi saattaa ruveta liikkumaan paremmin nopeastikin. Saa nähdä!:) Parin viikon päästä tsekataan tilanne uudelleen ja sen jälkeen kerrotaan ortopedille tilanne, siitä voi sitten päätellä mitä tässä kannattaa tehdä. Kiirehtiä töihin ei kannata missään nimessä.
Fyssarikäynti kesti 45 min, joka oli tähän mennessä pisin käynti tän polviprojektin aikana. Jäi kyllä tosi hyvä mieli tosta käynnistä!
Kyllä tästä vielä toimiva polvi saadaan :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti