Tänään oli viides fyssarikäynti ja sillä mielellä lähdin sinne, että kyynärsauvat jää nyt kokonaan pois. Ja niinhän ne jäi. Vaikka kävely onkin edelleen hieman toispuoleista jalan ojennusvajauksen vuoksi. Kyllä se siitä pikku hiljaa, kun muistaa vaan hiljakseen ja kroppa suorassa kävellä. Ja ajattelee mitä on tekemässä, eli ottamassa askelta, ettei tule suurempia horjumisia.
Viime kerralla neuvottu jumppa on tehonnut hyvin etureisilihakseen ja se on selkeästi vahvistunut. Tällä kertaa tuli vain yksi uusi jumppaliike ja nyt aletaan treenaamaan penkiltä nousuja eli pientä kyykkyä. Syväkyykyt esim. tangon kanssa on vielä kielletty. :D
Tämän lisäksi tuli iso kasa venytyksiä, joiden tarkoituksena on saada ojennusvajaus ja turvotus kokonaan pois. Turvotus ja kiristävä tunne jalassa kyllä vähenee viikottain. Vesijuoksu olisi hyväksi tässä vaiheessa.
Leikannut lääkäri kirjotti vielä joulukuun sairauslomaa. Fyssari sanoi, että jos mulla on joulun ja uuden vuoden välissä yhtään tunne, että en vielä kykene töihin (eli jos kävely on ontuvaa ja jalassa on edelleen ojennusvajautta) niin täytyy hakea lisää saikkua vaikka työterveyslääkäriltä. Paha sanoa vielä, kun polvi menee paremmaksi joka viikko, mutta turha siitä vielä on stressata. Turha sinne töihin on mennä ontuvalla jalalla ja kuormittaa toista jalkaa liikaa niin sen jälkeen ollaan taas saikulla.
Lueskelin mun edellisiä tekstejä ja aika pitkälle on jo päästy tuosta leikkauksen jälkeisestä viikosta, joka oli ihan kaikin tavoin kamala.
Kyllä tästä kuulemma vielä hyvä polvi tulee, täytyy vaan olla kärsivällinen ja parannella rauhassa. :)
Hienoa, että kepeistä pääsi eroon. Tuttu myös kertoi, että hänellä polvi on tehnyt temppujaan jonkin aikaa. Ammattilaisella varmasti käy sitä kohta näyttämässä. Tuo on kyllä totta, että kärsivällisyyttä ja aikaa, kyllä siitä sitten vielä polvi tulee! Näin toivon sinulle.
VastaaPoista